Katan tyyliblogi

Pukeutumisvinkkejä ja asukokonaisuuksia

Rukalla ottamassa vastaan vuotta 2023

Olemme nyt kaksi kertaa tehneet ajomatkan Helsingistä Rukalle niin, että yövymme Kuopiossa eli ajamme matkan talvella kahdessa palasessa. Kuopio on noin puolessa välissä matkaa, hieman lähempänä Helsinkiä kuin Rukaa, mutta ajomatkat taittuvat näin kätevästi. Itsenäisyyspäivänä lähdimme Rukalta ajamaan Kuopioon noin. klo. 13.00 eli saimme ajaa hetken valosassa ja sitten kuuden jälkeen olimme Kuopiossa. Tämä oli hyvä veto, koska sää oli huono. Nyt kun lähdimme ennen Uutta Vuotta Rukalle, olimme töissä noin klo. 14.00 asti ja sen jälkeen ajoimme Kuopioon ja seuraavana aamuna Rukalle.

 

Katsokaa, kuinka kauniisti taivas kajastaa. Valkoinen lumi antaa myös paljon valoa.

 

Tässä Gabi kuvailee Rukan maisemia. Gabi ja hänen aviomiehensä saapuivat Rukalle lentokoneella. Jadea ja Valoraa emme saa lentokoneeseen, ne ovat liian isokokoisia koiria jotta pääsisivät koirankuljetuskassissa matkustamoon. Ruumaan emme niitä suostu laittamaan, joten autolla ajo on ainut vaihtoehto matkustaa niiden kanssa. Tai autojuna, josta kerron myöhemmin lisää.

Tämä Konttauksen Kuhaus on tosi kiva reitti kävellä koirien kanssa kesällä ja talvella. Se kestää vajaa tunnin ja siinä saa hieman kiivetä ylöspäin ja siteen laskeutua alaspäin eli se on sopiva aamuinen kuntolenkki.

Jade on tottunut takkeihin, Valora taas inhoaa takkia ja kun riisun sen, sen on pakko päästä retuuttamaan sitä. Se antaa sille selkäsaunan 🙂

 

Keilaus

Pojat tyttöystävineen saapuivat seuraavana päivänä ja ohjelma alkoi 🙂 Olimme illalla hohtokeilaamassa. Olipa se hauskaa! Oikein kivaa ajanvietettä koko perheelle. Olemme keilanneet viimeksi kun lapset olivat pienempiä. Taisimme olla perheen kanssa Vuokatissa Teemu Selänteen jääkiekkoleirillä ja silloin kävimme keilaamassa. Pojat rakastivat pienempänä jääkiekkoleirejä eli niitä on tullut kierrettyä Ruotsia myöden.

Aika onnetonta meikäläisen keilaus. Keilausasentoni on kuulemma hyvä, mutta miksi ihmeessä se pallo menee välillä sinne ränniin! Huoh, rasittavaa. No, onneksi pari kaatoakin tuli, ettei ihan mennyt plörinäksi tämä homma. Gabi vei keilailussa naisten sarjassa voiton.

 

Rukan kylässä on avattu uusi ravintola, Vespino. Se on italialainen ravintola ja ihanasti sisustettu. Siellä oli pyöreitä pöytiä, joita rakastan. Kun kahdeksan aikuista on liikenteessä, niin pyöreät pöydät ovat parhaita, koska niiden ympärillä keskustelu sujuu mukavimmin. Pitkässä kahdeksan hengen pöydässä on vaikempi keskustella. Yleensä pyydämme tarjoilijaa laittamaan kolme ja kolme keskelle ja yhdet päihin, jos on vain tilan takia mahdollista. Tällöin on helpompi keskustella yhdessä kaikkien kanssa.

Alkupalaksi söin sinisimpukoita ja pääruoaksi sahramirisoton. Oli hyvää ja palaamme Vespinoon uudestaan.

 

Laskettelu

Seuraavana aamuna oli ohjelmassa laskettelua. Villa Irmasta on hiihtohissille matkaa n. 100 metriä. Mikä on sen kätevämpää kuin se, ettei tarvitse pakata monoja ja suksia autoon vaan saa laittaa monot jalkaan lämpöisessä suksivarastossa, nostaa sukset olalle ja kävellä hissille. Arvostan tätä, että joka paikkaan voi kävellä. Se helpottaa asioita isolla porukalla.

Laskettelupäivänä tuuli ihan hurjasti ylhäällä. Hyvä ettei se vienyt mukanaan. Montaa laskua emme miehen kanssa tehneet, koska tuuli vei mehut ainakin minusta. Tässä kuvassa olemme Gabin kanssa istumahississä, jossa oli kupu eli siellä oli mukava istua, ankkurihissit ovat tuulella eri asia.

 

Kävimme lounalla CAMP ravintolassa. Tämä on meidän vakioravintola juuri päiväsaikaan. Ruoka on hyvää ja palvelu tehokasta sekä mukavaa. Jep, muut söivät järkevämmän lounaan, minä söin kanelipullan. Tämän porukan kanssa syöminen on jatkuvaa puuhaa, joten välillä pitää tyytyä tällaiseen ”pienempään vaihtoehtoon, mutta ei vissiin niin terveelliseen”  jottei tule ähkyä. Korvapuusti sai arvosanaksi 10/10, se oli ihanan mehukas sisältä eikä yhtään kova päältä. Rakastan pehmoisia pullia kahvin kanssa.

Jos pitäisi valita suklaan tai pullan välillä, niin otan mielummin pullan. Mieheni sanookin minua ”pullahiireksi”. No, en minä montaa pullaa vuodessa syö, ehkä max. 10, joten en minä mielestäni pullahiiri ole 🙂

 

Saimme mieheni kanssa joululahjaksi lapsilta kolmen ruokalajin illallisen. Lahjan ideana on, että he kokkaavat meille illallisen ja meidän tehtävänä tai minun tehtävänä, on pysyä poissa keittiöstä. Sehän sopii, enhän muutenkaan ole kokkailevaa sorttia vaan enemmänkin mikron käyttäjä sorttia. Tässä kuvassa olen juuri laittanut työkoneen kiinni ja istahtanut näiden karvaturrien kanssa portaille. Nyt oli aika rentoutua, olinhan juuri suihkuttanut dödöä hiuksiini hiuslakan asemasta. Lattiatkin pesin liikkeessä Kodin Putkimiehellä, mutta tämä tapahtui jo ennen Rukan reissua.

Äitini mukaan, tekevälle sattuu 🙂 Mitäänhän ei satu, jos ei mitään tee!

 

Meille tarjoiltiin alkupalaksi Pil-Pil katkarapuja espanjalaiseen tyyliin. Katkaravut uiskentelevat voissa, johon on lisätty reilusti valkosipulia ja chiliä. Patonkia dippaillaan liemeen. Pääruokana oli kuvassa oleva vodkapasta tomaattikastikkeessa ja päällä on burrata sekä parmesanlastuja. Jälkiruokana oli kahvit ja omenakaurapaistos vaniljajäätelöllä. No, kyllä maistui, kiitos 🙂

 

Uusi Vuosi ja Ice Karting

Rukalla Uuden Vuoden aattona meillä oli ohjelmassa Ice Karting. Tällaisilla pienillä autoilla ajettiin ja kisailtiin toisiamme vastaan. Ensin miehet ajoivat aika-ajot, jotka kestivät 20 minuuttia ja siihen päälle kisa, joka oli 10 kierrosta. Tämän jälkeen pääsivät karting autojen rattiin me naiset. Sen verran kauan kesti tuo miesten ajelu, että sanoimme haluavamme vain 10 minuutin aika-ajot ja sen päälle kisan. Kylmä ei odottaessa tullut, koska saimme olla kodassa, jossa oli lämmin avotuli. Tuo ensimmäinen kuva on juuri sieltä kodasta. Ehdotin miehelleni, että rakennettaisiin mekin kota, mutta paljon pienempi kuin kuvassa oleva. Kodat on tosi söpöjä ja niihin on kiva mennä paistamaan lettuja ja keittämään nokipannukahvit. Ihan vielä hän ei syttynyt ajatukseen…

 

Tässä olen lähdössä naisten aika-ajoihin. Aika-ajoissa olin toiseksi viimeinen meistä naisista, mutta kisassa sain loistavan lähdön ja kaasuttelin johdossa pari kierrosta. Ajattelin, että vedän takana oleviin tyttöihin vielä pidemmän kaulan ja arvaatte varmasti kuinka minun kävi! Ajoin lumihankeen ja me kaikkihan tiedämme millainen loppu on ahneella…Gabi vei tämänkin kisan voiton.

Rukalla on paljon aktiviteettejä, jos tykkää touhuta erilaisia juttuja!

 

On niin kaunista!

 

Päästyämme takaisin Villa Irmaan, teimme lettubrunssin. Tarjolla oli suolaisia täytteitä ja makeita täytteitä lettuihin. Lettu tai vohvelibrunssi on minun ihan suosikki, mitä lapset tapaavat tehdä välillä. Kahdestaan me ei miehen kanssa tätä harrasteta, mutta lasten kanssa kyllä. Ruokakuvia on niin paljon, joten lettubrunssikuvaa en siksi viitsinyt tähän jakaa. Olette nähneet niitä kuvia ennenkin.

Iltapuolessa siskoni perheineen tuli meillä käymään ja sen sen jälkeen meillä oli varattu pöytä Riipisen Riistaravintolassa. Varaamme aina saman pöydän eli nurkkapöydän, jossa on pienet väliseinät eli se on kuin looshi. Sinne mahtuu 8 henkilöä, mutta enempi tekee tiukkaa. Annokset olivat suht isoja, yksi kalanpala olisi riittänyt, mutta ruoka oli hyvää. Heillä oli neljä erilaista menu vaihtoehtoa, joita pystyi myös sekoittelemaan keskenään.

Me vastaanotimme Uuden Vuoden miehen ja Valoran sekä Jaden kanssa sohvalla, nuoret lähtivät katsomaan ilotulitusta Rukan Kylään. Valora ei pidä raketeista, joten emme halunneet jättää sitä yksin mökkiin.

 

Autojuna

Poistullessa päätimme testata autojunaa. Juna lähtee Kemijärveltä eli sinne ajaa Rukalta reilun tunnin luoteeseen päin. Lähdimme ajamaan iltapäivällä neljän jälkeen Rukalta, juna lähti muistaakseni 19.15. Juna-asemalla menimme autojonoon ja mies ajoi auton vaunun ylätasanteelle ja minä menin koirien kanssa asemarakennukseen odottamaan häntä ja sitä, että pääsisimme junaan. Hytissä on kerrossängyt, pieni jakkara ja kaappi, jossa on käsienpesuallas. Tämä toimii hyvin, sängyssähän sitä yöllä oleillaan.

Konduktööri kertoi, että juna pysähtyy pidemmäksi aikaa Seinäjoella klo. 3.45 ja Tampereella 5.30 eli silloin uskaltaa mennä koirien kanssa käymään ulkona. Mies sai olla alasängyssä koirien kanssa ja minä kiipesin yksinäiseen ylhäisyyteeni yläsänkyyn.

 

Nämä kaksi eivät olleet tyytyväisen näköisiä ratkaisuuni 🙂 Nukuimme Seinäjoelle saakka, mutta sitten nämä kaksi karvakuonoa päättivät nousta, joten veimme ne ulos Seinäjoella.

Heräsimme uudelleen 7.30 kun konduktööri koputti oveen ja toi meille aamupalakassin. Olimme ennakkotilanneet kahvit, puurot ja tuoremehut aamiaiseksi. Oli ihan super luksusta nauttia niitä aamulla sängyssä 🙂

 

Juna saapui Pasilaan noin klo. 9.00 aamulla. Hyppäsimme junasta ulos, kävelimme autovaunulle ja hurautimme kotiin. Kyllä, suosittelen autojunaa juuri näin talvisin. Kesällä ajamme Helsinki Rukan välimatkan alle yhdeksässä tunnissa ja se ei tunnu missään, mutta talvella autojuna tai matkan puolittaminen Kuopion Scandic hotellissa sopii meille.

Halutessasi voit tutustua Villa Irmaan täältä.

 

Kategoriat,

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

2 kommenttia

  1. Mahtavia kuvia! Hieno vuodenvaihde teillä! Ja kyllä Kuopio on ehdottomasti paras paikka puolittaa matka! Ihan melkein meidän naapurissa olitte yötä 🙂

  2. Vauhdikas vuodenvaihde aktiviteeteilla.Kyllä Kuopiossa kannattaa yöpyä muulloinkin,kuin talvella.Herkulliset ruokakuvat.